Parhaat asiat tulee läheltä

Meille Neulekahvilassa on kamalan tärkeää, että mahdollisimman moni meidän myymistä käsityötuotteista tulee mahdollisimman läheltä. Ai miksi? No ihan vaan siksi, että lähituotanto on meidän mielestä kaikin puolin tosi jees!

Moni käsityöihminen on valtavan tarkka ja tietoinen lankojen materiaaleista, mutta vähän harvempi ihan tosissaan on perehtynyt siihen, missä sen langan tuottanut lanmmas tahi muu eläinyksilö on ihan oikeasti elänyt elämänsä. Eläinten olosuhteissa on ihan valtavasti eroja niin eri maiden välillä kuin ihan eri tilojenkin välillä. Lammasbisnes on Suomessa kasvava, mutta valtavan pieni ala joka kattaa vain murto-osan maamme maataloudesta. Siksi uskallankin väittää, että omat lampurimme ovat omalle alalleen omistautuneita ja varmasti lammastaan arvostavaa porukkaa.

Me halutaan, että kaikki käsityötuotteen tuotantoketjussa mukana olevat eläimet ja ihmiset voivat hyvin. Siksi yritämme olla tarkkana, että nämä kriteerit täyttyvät kun valitsemme meille myyntiin tulevia tuotteita. Vähemmän on enemmän tässä asiassa, sillä ostamalla pienempiä määriä laadukkaampia tuotteita, lisätään ympäristön hyvinvointia monin verroin.

Osa langoistamme ja muista villatuotteistamme tulee suoraan tuottajilta. Näissä tapauksissa käymme aina mahdollisuuksien mukaan itse tilalla katsomassa, mistä ostamamme villa tulee. Ammattini puolesta tunnistan hyvinvoivat eläimet ja niiden olosuhteiden laadun, joten voitte olla varmoja että eläimet voivat hyvin! Pyrimme saamaan myyntiin myös taljoja ja villaa ja jos onni suo, niin alamme myös järjestää kehruukursseja, jotta sinäkin voit kokeilla käsityön tekemistä alusta loppuun.

Nyt haastan sinut ilmiantamaan meille kaikki ihanimmat kotimaiset käsityötuotteet! Tarvitaanko valikoimiimme lanka, jonka vertaista ei olekaan? Saako jostain kotimaisia puikkoja, koukkuja tai silmukkamerkkejä, joita haluaisit muidenkin saavan käsiinsä? Ota yhteyttä meihin (neulekahvila (a) gmail.com), meitä kiinnostaa!

Pipo

Sain joku aika sitten aimo läjän Novitan jo tuotannosta postunutta Otava-lankaa, joka on 65% villaa ja 35% kierrätysvillaa, eli ihan 100% villalankaa! Olen tätä joskus kädentaitomessuilta haalinut ja se on ollut kyllä ihan lempparilanka, joka taipuu hyvin moneen. Väritkin on kivan elävät.

Väreistä minulla oli ollut ennestään jo kaikkia muita paitsi tätä vihreää, joka oikein huusi päästä pipoksi. Mulla oli selkeä visio siitä millaisen pipon itselleni teen ja innoissani tikuttelinkin sen parissa illassa valmiiksi, vaikka mies naureskelikin että mihin tarvitsen vielä yhden pipon.

Piposta tuli tosi kivan tuntuinen ja todellinen onesize, joka oli hyvännäköinen niin yksivuotiaalla kuin aikuisellakin. Itse en sitten kuitenkaan jotenkin pitänyt sitä itseni tyylisenä, joten pipon sai meidän neljä vuotta täyttävä tirppana, josta tulee pipo päässä mieleen ihan joku Muumilaakson asukki! Myös kohta kuusivuotiaalle esikoiselle aion tehdä samanlaisen eri värissä. Tytöillä on aika paljon pipoja, mutta tämä on niistä kyllä ylivoimaisesti onnistunein, sillä se on näyttänyt tosi kivalta kaikkien takkien ja haalereiden kanssa!

Tässäpä pipoon ohje, joka on kirjoitettu vähän epämääräinen, mutta kyllä sitä seuraamalla pitäisi pipo tulla! Koska pipo joustaa, se menee ainakin meidän perheessä niin yksi- kuin viisivuotiaallekin. Kuvan malli on nelivuotias. Lanka on siis Novitan Otavaa jota ei enää myydä, mutta mikä tahansa keskiverto sukkalangan paksuinen lanka lienee hyvä. 

Luo sukkapuikoille nro 3,5 tai 4 120 silmukkaa. Neulo suljettuna neuleena 2o 2n noin 10cm. Ota sitten käyttöön sukkapuikot nro 6 ja jatka niillä neuloen 1 o 1n. Vaihtokerroksella neulo aina 2o silmukat yhteen (eli 1o, 1n, 2o yhteen, 1n, 1o, 2n yhteen jne…). Silmukoita jää kerroksen jälkeen 90. Neulo paksummilla puikoilla pipo sopivan korkuiseksi. Tämä selviää parhaiten sovittamalla.

Jaa silmukat sitten tasan kahdelle pienemmälle puikolle eli 45 kummallekin. Käännä työ nurin ja aloita päättely: Neulo kahdelta puikolta yhtä aikaa, eli ota aina molemmilta puikoilta silmukat ja neulo ne yhteen. Edetessäsi päättele työ samalla ylivetäen, eli neulo molempien puikkojen ensimmäiset silmukat yhteen, sitten seuraavat ja tee ylivetokavennus. Toista tätä niin kauan että silmukat loppuvat. Vedä lanka viimeisen silmukan läpi, kiristä ja katkaise, mutta jätä se melko pitkäksi.

Ota sitten virkkuukoukku tai neula ja pujottele lanka päättelysilmukoita pitkin toiseen päähän ja kiristä kunnolla, niin että saat pipon yläreunan niin suppuun kuin mahdollista. Päättele lanka huolellisesti, ettei suppu lähde löystymään.

Ja ta-daa, pipo on valmis!

Saatan seuraavaa pipoa ottaessa ottaa vielä vähän havainnollistavia vaihekuvia, koska olen niin huono selittämään sanoin tekovaiheita. Itsehän en käytä koskaan neulessa ohjeita ja tästä syystä useattermit ovat minulta vähän hukassa. Olisi kuitenkin kiva kuulla jos joku saa tällä ohjeella ihan oikean valmiin pipon!

<3 Anna

Farmiviikko

Aurinkoisia kuulumisia Etelä-Savosta! Neulekahvilan perustaminen on nyt siinä vaiheessa, että mitään käytännön toimia ei voida vielä tehdä ja pari viikkoa on silkkaa jännää odottelua. Koska jännä odottelu ei ole minun leipälajini, lähdin tuulettamaan vähän ajatuksiani toiselle puolen Suomea. Ystäväni miehineen lähti näet aurinkoiselle Teneriffalle ja lupauduin heille talonvahdiksi ja lomittamaan 32 lehmän navettaan. Otin mukaan vajaa vuoden ikäisen kuopuksemme ja ajelimme kauniina maaliskuisena lauantaina kohti tuntematonta.

Viikko oli uskomattoman tapahtumarikas ja  kieltämättä sen verran stressaavakin, että ajatukset Neulekahvilasta unohtuivat hetkeksi tyystin. Sain auttaa maailmaan yhden vasikan ja kolme karitsaa ja hoitaa lehmien ja lampaiden lisäksi kaneja, koiria, kissaa ja hevosta. Nykyisen ammattini puitteissa teen tätä toki paljonkin, mutta yleensä työpaikalta kömmitään illan päätteeksi kotiin, joten tällainen 24/7 tilallisuus oli melkoinen elämys!

Haaveilen kovasti omasta pienestä lammaskatraasta, jonka villoja voisin jatkojalostaa erilaisiin tarkoituksiin. Nämä pienet karitsat nähtyäni nämä ajatukset vain voimistuivat. Ehkä Neulekahvilalla on joskus siis vielä oma nimikkolankakin!

Farmiviikosta sain tietysti ihan rehellistä palkkaakin, mutta ihanin oli tämä vauvan reippaasta lypsyseurasta palkaksi saama ahvenanmaanlampaan talja. Haaveilin meille pitkään kotiin kotimaista lampaantaljaa ja jouluna toive toteutui kun vauva sai mummulta lahjaksi ruskean suomenlampaan taljan. Nyt meillä on näitä jo kaksi!

Nyt olemme kuopuksen kanssa onnellisesti kotimaisemissa ja ahkera puuhastelu käsitöiden parissa jatkuu! Olen suunnitellut kaikenlaista pääsiäisjuttua virkkuukoukulle, mutta harmillisesti niiden toteuttaminen jää niin viime tinkaan etten tiedä ehdinkö ladata niitä tänne blogiin asti. Joka tapauksessa ihanaa, aurinkoista ja iloista pääsiäisviikkoa kaikille! Tämä on ehdottomasti mun lempijuhla.

<3: Anna